Elämän ihme tosiaan on jokainen syntymä!
Paljon onnea siis uudelle pienelle lapsoselle, joka näki päivän valon eilen illalla<3
"Pienenä selviät mistä tahansa
olemalla ihana" J.S.
"Muistinmenetys:
Tila, joka saa synnyttäneen naisen tekemään sen uudelleen." J.S.
Isotyttö on elänyt tässä odotuksessa vahvasti mukana. Olen kuullut mietteitä, joita hän ei ole aiemmin kertonut. Esimerkiksi eräs kerta jolloin hän oli mukanani neuvolassa, koska ajattelin, että hänestä olisi hauskaa kuulla Pikkuemännän sydänäänet äidin masusta. Sillä reissulla mahan pinnalta mitattiin toki myös se kohdunpohjan korkeus eli sf-mitta.
Iso tyttö sanoi ettei pitänyt siitä, että neuvolatäti paineli mahaani, hän pelkäsi että he veisivät minut pois. En ikinä ollut arvannut, että hän tunsi niin. Pelkäsi siten.
Kuinka mahtaa niiden lasten psyykeille käydä, jotka ovat mukana itse synnytystä seuraamassa? Onko lapsen paikka ihan oikeasti siinä tilanteessa äidin luona?
Iso tyttö toivoi eilen, että vauva syntyisi "että tämä stressi loppuisi vihdoin". No syntyihän se sitten;) ja Iso tyttö ehti tehdä pienen piirustuksenkin synnyttäjälle, ennen tositoimia.
Siinä toivotetaan
hyvää synytystä.
Uuden vauvankin sain jo käydä sylittelemässä.
Kyllä ne on pieniä. Miten sen saattaakin unohtaa?? Olen Pikkuemäntää ihan vauvana edelleenkin pitänyt.. Ja onhan hän -meidän vauva<3
Kaikkea hyvää vielä koko pikku perheelle<3
P.S. Kuvien vauvat eivät liity tapahtuneeseen :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti