Ihana talvi

Tämän viikon lumisateet ovat olleet omalta osaltani odotettuja! Valkoisen maan luoma kalpea valo aamussa -kun se hohtaa valkoisilla seinillä, peileissä - siinä on sitä jotain.

Se on tavallaan haikeaa, mutta kuitenkin myös helpottavaa.

Pimeä syksy saa valkoista ylleen, ja pian alkaa jälleen vuosi alusta. Ja mitäpä muuta sitä sitten aletaan odottaa kuin kevättä!!

Nyt kuitenkin ahkerasti kynttilöitä poltellaan ja tuodaan niiden avulla lämmintä kajoa iltoihin. Olen jotenkin ihastunut taas, niin kuin joka ikinen syksy, noihin kynttilöihin. 

Koko kesän ne ovat poissa silmistä, poissa mielestä, ja nyt niitä jälleen tarvitaan.

kuva Partylite

Nämä seinälampetit sopisivat kuin nenä päähän takkamme viereen.

Ostin jo toiveikkaana uuden villalankakerän, mutta siirsin sen odottamaan vuoroaan. Ei oikein neulominen vielä tunnu miltään. Pikkuemännän sukat sain onneksi tehdyksi jo aiemmin.

Syksy on onneksi täynnä kaikenlaista ohjelmaa, ja se tuntuu hyvältä. Vauhdilla tuulta päin, niin ei pääse uupumus yllättämään.

Toivottavasti lumet pysyvät, vaikka ei se siltä nyt tällä hetkellä sääennusteiden puolesta näytä..

Maistuis varmaan sullekkin

Tässä olisi ensimmäinen resepti.

Perussettiä, löytynee ainakin osalta.

Pehmeä vanilla kastike

4dl maitoa

1 kananmuna

1rkl perunajauhoa

Sekoita aineet hyvin keskenään tasaiseksi,

munan rakenne kunnolla rikki.

Huolellisesti sekoitellen anna kiehahtaa.

Pari kuplaa, älä keitä!

Lisää

3-4rkl sokeria

vaniljasokeria maun mukaan (3tl)

Jäähdytä.

Tämähän sopii oivasti erilaisten makeiden piirakoiden, pannari, lettujen kanssa.

Mutta oletko koskaan kokeillut pehmentää maustamattoman rahkan paksuutta tällaisella?

Vauvoja vauvoja

Elikkäs, tässä lupaamani makea postaus.

Lämpimät onnittelut pienen, ja niiiin suloisen, kolmeviikkoisen poikalapsen vanhemmille!!

Tein elämäni ensimmäisen rotina kakun, ja saatiin sitä lasten kanssa kyläillessä maistaakin. Ehdotin, että olisivat sitten korkanneet kakun, kun isukki tulee töistä, mutta se korkattiin kahvipöydässä.

Tosi hyvää. Hiljaa mielessäni taputin itseäni olkapäille, sillä kostutus ja täytteet olivat niin bueno!

Hyvin perinteinen tapaus, taitaa netti olla näitä pullollaan. Toisen kaverin kokeiltua tälläista yli vuosi sitten, testasin minäkin sitä nyt. Suloinen, hauska vauvakakku<3

Tämä tuli tosiaan pienen pojan syntymän johdosta, joten koristelujen suhteen piti malttaa mieli..

Tänne sivulle vähän piiloon laittelin sitten vähän runsaammalla kädellä..

Ihania uutisia harmaaseen syksyyn<3

Kaikkea hyvää myös tulevaan.

Taas on kakkukärpänen puraissut..

Lisää makeaa luvassa..

Riemu rinnassa

Lasten lomaviikko onnistui kaikesta huolimatta yli odotusten, ja äidinkin mieliala on ollut paremmassa kuosissa. Se on niin totta, että lapsista todellakin saa voimaa ja iloa.

Tavoite oli järjestää ikimuistoinen syysloma, ja onnistuimme erinomaisesti, sillä Isotyttö sanoi haluavansa tehdä meille ja ystävä pariskunnallemme kakun kiitokseksi ihanasta lomasta.

Tämä viikko sykkeneekin sitten loppua kohden pahemman kerran, mutta hetken haluan vielä fiilistellä ihanaa viikkoa, ja sen kruunajaisia, eli eilisiä kemuja.

Ystäväni oli valmistanut cocktail-tikku siilin.

Aivan hurmaava!!

Siitä löytyi tikkua jokaiseen makuun.

Koristelussa oli nähty vaivaa<3 <3 <3

Ilmapalloja ja serpentiinejä oli runsaasti, myös vieraille kotiin viemisiksi.

Sulapalana oli hot dogeja, pikku pizzoja, kaikenlaista suolaista naposteltavaa sekä tietysti tuo siili.

Sankari huudahti järkyttyneenä (kun sanoin että mene katsomaan millaisen siilin saamme syödä)

Minä en kyllä siiliä syö!

Eikä Isotyttö ollut sen ilahtuneempi Hot Dog'n suomennoksesta..

Tarjolla siiliä ja koiraa..

Ja makeaan puoleen siirryttiin sormet syyhyten.

Pakko oli päästä vähän kakkuilemaan..

Ensimmäinen pelle-kakku viritys joten pliis, olkaa armollisia.

Itse olin kyllä tooosi tyytyväinen lopputulokseen, paitsi ulkonäön, myös maun suhteen.

Kun talo hiljeni, illan emäntä vei vielä minut ja armaani läpi ullakkovuoren aarteen metsästys reitin. Aarteetkin odotti määränpäässä.. 

KIITOS superihanasta viikosta rakkaat, ja kaikesta!

Huomennakin tulee makee postaus, ollaan kuulolla.

Egologista kauneutta

Kuten jo aiemmin totesin, on ekoilu vuosien mittaan hiljalleen saanut jalansijaa minunkin ajatusmaailmassani. Eikä edelleenkään niinkään siksi, että haluaisin valinnoillani tehdä ympäristötietoisempia valintoja, vaan sikis, että en halua omalle iholleni, hiuksilleni, enkä elimistööni -saati lasteni- tunkea aineita joista voidaan epäillä, että niillä olisi haitallisia vaikutuksia. Me kuitenkin altistumme jatkuvasti ilmansaasteille suoraan ja välillisesti jopa ruuan kautta jne jne. Siksi en halua kuormittaa itseäni enää yhtään enempää.

Käytin tässä hiljattain loppuun shampoot ja hoitoaineet, joita olen kampaamosta ostanut. Niissä on järestään silikoneja (-cone loppuiset, nämähän tekevät ihon/hiukset miellyttävän tuntuisiksi, mutta samalla estävät hyviä ainesosia imeytymästä ja esimerkiksi kosteusvoide ei tee sitä mitä pitää jos siinä on silikonia -siloittaa mutta ei hoida ja hiusten suhteen sama, tulee sellainen huijausefekti ja rasva valuu pestessä/hikoillessa pois, testatkaapa; silikonia sisältävää rasvaa käsiin ja peskää tunnin päästä niin rasva lähtee pois. Mutta esimerkiksi Bio-Oil jota saa apteekeista imeytyy eikä peseydy pois vaan todella hoitaa ja suojaa.), Sodium laureth sulfaatteja ja/rai parabeeneja. No, nettisurffailuni tuotti tulosta ja löysin miellyttäviä vaihtoehtoja.

Tämä shampoo sopii hyvin värjätyille hiuksille.

Sen pariksi ostin hoitoaineen samaa sarjaa.

Olen nyt niitä viikon ajan käyttänyt, eikä tämä kuontalo ole hullummaksi mennyt. Näissä on miellyttävä hedelmäinen tuoksu, mutta se tulee ilmeisesti luontaisista aineosista jotka on kaikki reilusti tuotteen kohdalla verkkokaupassa kerrottu. Siis jokainen ainesosa on mainittu ja tehty tiettäväksi jo ennen ostopäätöstä. Tuoksuherkälle siipalleni nämä myös tuoksunsa puolesta kelpasivat, eivätkä ärsyttäneet niinkuin kaikki muut tuoksut tekee.

Hiukset ovat pehmeät, ja peseytyvät hyvin, eivätkä rasvoitu nopeammin. Hiuksiin jää puhdas tuoksu, mutta ei kuitenkaan varsinaisesti tuoksua tuotteesta.

Täältä löydät halutessasi tuohon verkkokauppaan ja löydät myös myymälän sijainnin.

Sen verran plussaa täytyy mainita toimituksesta, että se oli todella nopea, ja tuotteet oli pakattu hyvin. Lisäksi minulle oli laitettu mukaan erilaisia kivoja pikku yllätyksiä. Tekivät siten minusta kanta-asiakkaan ja esimerkiksi vastaavanlainen yövoide ja päivävoide joista sain näytteitä ovat seuraavana hankintalistalla.

Ehkä myöhemmin lisää aiheesta..

Täältä pesee

Elikkäs, katkaistakseni kaikkia piinaavan jännityksen..

Se SUURI YLLÄTYS lapsille oli aarteenmetsästys.

Rasteja oli seitsemäntoista.

Osalle lapsista pihapiiri oli hyvin tuttu, joten kuvien sekä runojen avulla annetut vihjeet selvenivät hyvin nopeasti.

Hieman sateinen sää ei menoa haitannut, ja mukana menossa oli myös kaveriperheen mummi. Se oli mukavaa, varmasti puolin jos toisin.

Näimme mielestäni kyllä suuren vaivan tämän eteen.. Etenkin ystävät, jotka edellisenä yönä lasten nukahdettua asettivat rastit paikoilleen otsalampun ja fikkarin avulla. Suuri kiitos teille!! Päivä oli varmasti paras pitkään aikaan. Ihana iloinen päivä<3

Osa lapsista tehtävää suorittamassa.

Kauniit vaahteran lehdet antoivat täydellisen lisän syksyiseen pihaan.

Aarre löytyi. Jokaiselle jotain.

Nyt vielä lauantaina mukavaa yhteistä ohjelmaa luvassa..

Paljon olisi asiaa eko-shampoosta ja -hoitoaineesta jotka löysin, ja vähän muustakin. Katsotaan, postailenko niistä tänään vai jääkö huomiseen.

Hiljaista

Anteeksi pitkä postaustauko.. Ei ole oikein oollut tässä ajatus kasassa, enkä tiedä onko se kunnolla vieläkään, mutta ajattelin nyt katkaista tämän hiljaisuuden.

Olen järjestänyt kaikenlaista toimintaa, että olisi ajatukset välillä muuallakin kuin siinä ikävässä tosiasiassa, että mummi on poissa.

Yhden ihanan äidin kanssa laadittiin yhteinen syyslomasuunnitelma lapsia ajatellen. Eilen oltiin molemmat perheet uimassa, ja sen jälkeen meillä pienellä iltapalalla. Huomenna on yks huippuhauska jutska;) mutta ei siitä vielä enempää,ettei vaan salaisuus vuoda. Katsotaan jos saan kelpo kuvia, niin voin niitä sitten tänne laitella.

Ja lauantaille on vielä vähän yhteistä puuhaa, ja saan kokeilla kakkuiluakin pitkästä aikaa. 

Myös tänään saatiin leikkiä kavereitten kanssa. Joten ohjelmaa kyllä on.

Tälle illalle olin jälleen ottanut vähän eväitä Pikkuemännälle mukaan, jotta hän varmasti jaksaa kotiin asti. Pikkuemännän kuullen sitten supatin miehelleni, että 

Tuolla on sit vähän iittinkiä (eating) jos haluut..

Eli että mikäli hän haluaa, voi käydä antamassa Pikkuemännälle syömistä.

Siinä samassa Pikkuemäntä nousi ylös

ennää, ennää (mennään, mennään).

Siis miten me enää viestitään, kun Isotyttö osaa lukea laput ja Pikkuemäntä näköjään osaa kieliä??

Huhhuh.

Pakko laittaa tähän vielä pari kuvaa noista kuistin amppeleista, ja lähinnä niistä valoköynöksistä.

Sain vielä karpaloita mukavasti, joten laitoinpa nyt vielä karpalokeiton porisemaan.

Seuraksi on huomenna noudettava kermapurkki kaupasta.

Tällaista eloa tällä kertaa.

Katsotaanpa jos saisin jo huomiselle kuvia mahtavasta yllätyksestä. Sehän se vähän jännittää, että käykö loppupeleissä niin, että äidit on enemmän innoissaan kuin lapset..

Loppuun laitan vielä kuvan tällaisesta sohvasta.

On käyetty, mutta hyvin pidetty, ei ole esimerkiksi tahroja. 

Ja on myytävänä.

Ja tähän haluan osallistua..

Uusi aamu

Ajattelin olla reipas ja viedä lapset kerhoon tänään. Tehdä ruuan heti aamusta, ja ottaa sitä evääksi. Laittaa lapsille sievät vaatteet päälle ja meikata omat kasvot. En vie, ota, laita tai meikkaa. Nyt ei jaksa. Ruuan tein, mutta lapsilla on kotivaatteet ja äidillä laikukas naama. Eikä minun muuta tarvitsekkaan.

Lapset täytyy kuitenkin ehkä viedä ulos.

Minulla on ihana perhe ja monta ihanaa ystävää. Sekä paljon odotettavaa.

Tekemistäkin on, ja se on hyvä -heti kun alkaa huvittaa jonkin tekeminen.

Hyvää ja lämmittävää kylmään päivään.

Tässä näitä Calluna istutuksiani. Kuistilla roikkuu pari valkoista koriamppelia joissa kummassakin on yksi ja lisäksi sellainen kaunis led-valoköynnös.

Rautapataan istutin (edelleen hyvinvoivien murattien ja pegonian seuraksi) kolme. Enemmänkin ehkä olisi voinut laittaa, mutta onko järkeä, kun kohta maa peittyy lumeen. Eihän ne sitten sieltä näy..

Ruusut eivät luovuta vieläkään.

Kauniita kukkia on tuotu myös sisälle. 

Kiitos niistä<3

Jospa me nyt tästä yrittäisimme sitä ulkoilua.. Aika kylmä on, nollassa. Ja minunkin pitää päivällä lähteä liikenteeseen.

Keinutan, kuuntelen

Sut suojaan peittelen

Nuku vaan jos väsyttää

Vielä valvon vierellä

Surua ei voinut estää

ja se jättää jälkeensä kamalan ikävän.

Tässä kohtaa ei nyt sanat kyllä riitä..

Maailma on täynnä toinen toistaan kauniimpia lauluja rakkaiden menettämisestä, mutta sen sijaan laitoinkin tänne laulun josta hän itse piti.

Sen tiedän, että matkansa päättyy onellisesti, ja sen lupaan, että minä olen varmasti vastassa. Mutta ennen sitä ei ikävä astu sivuun.

Prinsessahuumaa

Lapset katsoivat meillä eilen Prinsessapäiväkirjat. Elokuva on tehty vuonna 2001, mutta prinsessuuden nälkäiselle Isolle tytölle se kyllä upposi:)

Itse lähdin ennen elokuvan loppua jumppailemaan, ja kun tulin takaisin..

Ensinnäkin, olin ollut kotona ehkä kaksikymmentä sekuntia, kun Isontytön huoneeseen mennyt isukki räjähti nauramaan 

Jos tuut heti nii ehit nähä!

No minähän menin:)

Siellä vaaleanpunaisen huoneen lattialla, makasi muumityynyn päällä Pikkuemäntä asennossa peiteltynä. Märkä paperi otsallaan, ja kurkut silmillään.

Sankari makasi kenolleen köytetyssä, tyynyin pehmustetussa pikkutuolissa samoin, myös kurkut silmillään ja vaati kovaan ääneen otsakäärettä.

KAMERA!

Isi juoksi hakemaan kameraa ja tilanne saatiin kuin saatiinkin ikuistettua. Isotyttö on innostunut nyt kauneushoidoista ja haluaisi viettää kanssani kahdestaan illan, johon kuuluu lenkkeilyä, saunomista ja kasvohoito:) 

Eilen siivoiltiin hiekkis, ja pestiin Sankarin kanssa kaikki lelut varastokuntoon. Ensi keväänä täytyy hakea pari kuormaa hiekkaa lisää. Pihan mylläys jäänee kuitenkin nyt jälleen ensi vuoteen.. Mutta sen verran eilen ehdin, että istuttelin ihania valkoisia callunoita, pataan ja amppeleihin. Otan niistä kuvia tänne joku päivä.

Tuo calluna lajike on ihan uusi, tai itse en ole siihen ennemmin törmännyt, enkä löytänyt googlen kuvahaullakaan sitä. Olisko ollu Erica? 

Tänään onkin kaasu pohjassa aamusta iltaan.. Ihanaa kun Isontytön kyyditykseen saadaan vähän apua<3, ehtii Pikkuemäntä nukkua, ennenkuin isi nappasee sen mukaansa. Miehillä on tänään parturipäivä, pääsee Sankarikin eroon "pitkästä letistään", ulottuuhan se jo melkein korvan päälle.. Mukavaa, kun haluaa itse että kuontalo on siisti, ja onhan tuommoinen paksu karvareuhka varmasti kuuma.

Että sellaista, nyt puuro huiviin ja vitonen silmään;)

Terveisiä pikkulomalta

Pitkä tauko tullutkin nyt postauksiin..

Pyrähdimme nimittäin pienelle minilomalle koko perheenä, ja testasimme uuden, viime marraskuussa avatun Holiday Club Saimaan.

Viihdyimme, ja olisi ollut kiva jatkaa lomaa, mutta kaikki loppuu aikanaan. Tällä lomalla kävi nyt kyllä niin klassisesti, että virkistäytymisen sijasta väsähdimme;)

No, mieli kyllä virkistyi ja vanhempina saimme suurta iloa lasten riemusta. Laskeskelin, että lilluimme altailla ainakin sen kymmenen tuntia.. Se väsähdytti tietenkin.

Kylpylöissähän on kuvaaminen kielletty, ihan varmaan joka paikassa. Mutta, meille on aina lupa myönnetty kun olemme sanoneet että kuvaamme vain ja ainoastaan omaa perhettä. Esimerkiksi nyt oli lasten allas tyhjä, vain meidän lapset lilluivat siinä, niin ei, Saimaan kylpylässä et saa ottaa kuvia ollenkaan. Ei edes omasta poppoosta.

Selvä, minkäs sitten mahdat. Isotyttö suuttui kamalasti kun hänen kamerallaan olisi voinut sukeltelukuviakin ottaa, eikä se nyt onnistunutkaan. Toisaalta, sain kuvata suurista ikkunoista kenenkään häiritsemättä. Jos olisin halunnut, ikkunan edestä kävelevät ihmiset olisivat jääneet uikkarisillaan kuviin, mutta enpä halunnut.

Tuollainen tunnelma kylpylässä on, ja keskiosan iso vesidisko jossa puolen tunnin välein musiikin tahdissa vesi suihkuaa milloin mitenkin, oli ehdottomasti lasten... ja isin suosikki. Iskä tykkäsi kyllä myös isosta vesiliukumäestä jossa laskettiin renkailla. Sankari ei ollut lainkaan vakuuttunut vesiliukumäen toimivuudesta ja nähdessään iäkkäitä rouvia liukumäen lähettyvillä Sankari huudahti

Täällä huijataan mummoja. 

Ne jää tuonne liukumäkeen jumiin!

Eilen palasin pitkästä aikaa leipomisen maailmaan. Paistoin täytettyjä sämpylöitä sekä perinteisiä korvapuusteja. En ole koskaan osannut leipoa pullataikinaa, mutta viime kerta hieman rohkaisi minua, sillä tuotokset olivat jo siedettäviä, ja nyt niistä tuli täydellisiä.

Tänään suuntaan jälleen esittelemään Energetix magneettituotteita:)

On ollut mukavaa palata tämän työn pariin, kesäisen lomailun jäljiltä:) 

Illalla saatan oikaista sohvalle. ja katsoa jonkun ihanan leffan..

Nauttikaa ihanasta sunnuntaista, 

tavataan pian, ehkä esittelyssä;)

Pieni parka

Voi hyvänen aika noiden pienten poikien kanssa:/

Meillä oli tälle illalle hieman kiireinen aikataulu, johtuen siitä että Isontytön pianotunti oli siirretty poikkeuksellisesti täksi illaksi.

Tarkoitus oli että pakkaamme koko konkkaronkan autoon, ja jätämme pianistin pimputtelemaan, vien loppuperheen toiselle puolelle kaupunkia, ja sitten haettuani Isontytön, ajamme mekin perässä.

Hieman ennen lähtöön valmistautumista, Sankari juoksutti kättään pitkin keittiötasoa, yli hellan -jonka yksi alalevyistä oli kuuma (pois jo päältä, mutta edelleen kuuma). Sillä seurauksella, että palovammathan siitä tuli. 

I asteen, mutta kuitenkin.

Isi jäi siis kotiin antamaan Pikkuemännän kanssa kylmähoitoja Sankarille, kun me lähdimme pianotunnille. Sen jälkeen, yhteispäivystyksen ohjeiden mukaisesti apteekin kautta kotiin.

Aika kauan palovamma polttelee, sen nyt tietää jokainen.

Isotyttö halusi Sankarille myös lohdutukseksi ostaa suklaata.

Kun miustakin tuntuu niin hyvältä kun mie oon kipee ja ukki tuo suklaapatukan.

Ostettiin sitten vähän muutakin lohturuokaa:) kaikille lapsille.

Että sellasta:)

Talvi haltuun:)

Minuu harmitti kamalasti kun tässä viikko sitten meni huutomahdollisuus sivu suun, kun en päässyt tietokoneen äärelle.

Kuitenkin bongasin huutiksesta ne mitä tarvittiinkin, uudestaan. Eli Pikkuemäntä oli vaille talvivaatetusta ja kenkää. Huutonetistä löytyi sekä haalari, että kengät, joissa on edelleen laput kiinni!! Ja väritkin on mieleiset.

Viking Goretex kengät

Eli tällaisissa kengissä lapsukainen tepastelee ensi talvena.

Ticket to Heaven haalari.. Voi olla kyllä kaukana taivaallsesta fiilikset, kun hikipäässä yrittää tätä laittaa vääntelehtivälle lapselle päälle.. Toivottavasti meillä ei vääntelehditä;)

Ja näin suloisen haalarin bongasin.

Tässä perheessä menee samaa rataa kuin monessa muussakin lapsiperheessä. Vanhemmille ei ole ihan äsken ostettu mitään uutta, samoilla mennään, mutta lapsille kyllä;) Ihan selvää muistikuvaa minulla ei ole, mikä oma talvivaatetilanteeni on.. Noo, sen näkee sitten;)

Kiireinen syyskuu saatiin pakettiin, ja ihanaa oli! Kerrassaan upeita kokemuksia, ja uusia ystävyyksiä<3 

Kiitos kaikille!!

Viikonloppuna, annoin yhtenä aamuna Sankarille Pikkuemännän päivävaatepinon. Sankari kuljetti sen Pikkuemännän eteen ja sanoi

Nää pitäs nyt laittaa siulle. Suostutko?

Sankari on oppinut jo, tässä hyvin tempperamenttisen naissakin keskellä, kuinka asiat esitetään. Varovasti, ja valinnanvaraa täytyy olla;)

Viikonlopun alla isi löysi lapsille mieluisan dvd:n, jonka parissa vietimmekin lauantai illan. Herkkuja ja hyvä leffa. Sama elokuva piti nähdä eilen uudestaan. Ja tänä aamuna, Sankari viipotti sama elokuvakotelo kädessään luokseni ehdottamaan, että jos katsottais aamiaisen jälkeen..

Taitaa olla meillä tänään elokuvavapaapäivä;)

Miten voikin olla taas niin hyvä fiilis:)

Taitaa syyskuu antaa pontta koko loppuvuodelle<3 on niin energinen olo. Täytyy äkkiä mennä siivoilemaan keittiöstä aamiaisjäljet pois, niin palaan ruotuun ja loppuu tämä hypetys BD.