Tervetuloa verkkokauppaan.

Kuten otsikko kertoo, nyt se verkkokauppa sitten vihdoin on pystyssä:)

http://kikatus.energetix-wellness.com/

Syy kaupan nimeen on, se että ehkä tämä jää ja muistuu paremmin mieliin.. ehkä :)

Tämän verkkokaupan kautta saat tilata haluamiasi tuotteita suoraan kotoasi silloin kuin sinulle sopii.
Mikäli sivu aukeaa esim. saksaksi, oikeassa yläreunassa on kielivalikko!!!

Tervemenoa tutustumaan! Kirjautukaa rohkeasti sisään. 

Ensimäisen tilauksesi yhteydessä saat kortin jossa on asiakasnumerosi.

Kaikenlaista uutta on tullut siis jälleen opeteltua..

Serkkulassa olin myös käsityöopissa. On esimerkiksi tuo virkkaustaito jäänyt sinne ala-asteen tasolle, joka ei kohdallani ollut kummoinen - johtuen hyvin pitkälti ilmaisemastani kiinnostuksen tasosta rättitöihin.

Sainpa nyt kuitenkin kipinän kokeilla, ja niinpä oman innon ja maltillisen opettajan siivittäminä olenkin yltänyt melkoisiin saavutuksiin (HUOM! Omalla mitta-asteikollani).

Tässä tämä ohjauksessa tehty tuotos.
Alussa oli niin hirrween tiukkaa käsialaa, että!

Tavoistani poiketen, en ole ollut itselleni kovin ankara -jos ollenkaan. Yritän nyt oppia, ja tällaiselle kaikkihetijanyt-tyypille se tarkoittanee sitä kylmää tosiasiaa, että lankaa kuluu. Katsotaan parin vuoden päästä missä pisteessä ollaan, vai onko koukku viety tienvarressa omassa katoksessaan nököttävään muoviboksiin, raivonpuuskan iskiessä sitä pahalaista kun ei saa edes näppivoimin poikki.

Jokin käsityö tuntuu olevan koko ajan meneilllään, pienempiä virityksiä tosin, mutta tuleepahan valmista. Jos minä otan jonkin suuremman projektin, on sangen tarkkanäköistä, ja taloudellista ennenkaikkea, olla ostamatta yhtä kerää enempää. Ei se valmistu kuitenkaan. Ja innostuttuani jostakin kokopitkästä, sanotaan nyt vaikka virkaten, valmistettavasta vaatteesta (jaa'a, tosiasia on että ei edes tarvitse olla kokopitkä), ja innostuksen tuottaman päättäväisyyden turvin, kantaisin kotiini kerätolkulla jotain upeaa lankaa. Lopputulema olisi joka tapauksessa se, että seuraavat vuodet sukkien väri ja laatu olisi siitä hetkestä selvillä, kun kassaneiti höylää korttiani lankaostosten kruunaukseksi.

Enpä siis aseta rimaa tällä kertaa ylös ollenkaan, tulee mitä tulee, vaikka se surullisen kuuluisa tuluspussi.

Tässä kotona tehty tuotos johon olenkin jo tyytyväisehkö.
Tämä on syönyt sisuksiina pienessä lasikipossa olevan kynttilän ja kuvitetun tulitikkurasian ja pussi matkaa huomenna kaverille viemiseksi :)

Kuntoiluharrastustani olen sentään jaksanut jatkaa sitkeästi viikosta toiseen.

Kyllä tänään tosin meinasi usko loppua kahvakuulaa heilutellessa ja sen jälkeen reisiä pumpatessa ja pakaroita rääkätessä. Sen verran tämä flunssailu on voimia verottanut, mutta olo oli hyvä suunnistaessani takaisin kotiin, ja loppupäivä onkin mennyt näitä omatekoisia painoja nostellessa, nytkin yksi lupsuttaa tuttia sylissä ja vahtii jäähtyvää puurolautasta olkani yli.

Ihanaa viikkoa kaikille, 

muistakaahan valita kyselyssä mieluisin koru!

Verkkokaupassa asioiville julistan pian kotioloissa tapahtuvan arvonnan :)

Siihen osallistuvat kaikki siellä asioivat tästä hetkestä alkaen!

Täällä taas!

Mukavaa viikonloppua kaikille<3 

Reissu on heitetty, ja oli ihanaa, piti kotimatkalla pieni onnenkyynelkin tiristää, 

kun tuntui niin hyvältä että meilläkin on niin (puolin ja toisin) rakas ystäväperhe!!

Suuri kiitos mukavista päivistä koko perheelle,

ja kaikkea hyvää teille!!

Sitten Energetix-asiaa:

Kiitos kaikille Tampereella Energetix-esittelyyn osallistuneille!!

Voitteko kuvitella, paikalla ei ollut ketään jolle magneettiterapia olisi ollut ennestään tuttu,

joten etkö sinäkin ryhtyisi edustamaan näitä upeita koruja!!

1

Tänään saapui taas mukavasti kotiovelle laatikollinen kauniita koruja. Ja tässä teillekkin maistiaisia.

2

Tämä rannekoru on aivan upea! Sekä naisten että miesten mieleen.

3

Tässä rannekorussa yhdistyy loistavasti arki ja juhla! Ei liian hieno töihin, tai kotiin.

Toisaalta, ei häpeä juhlaloistossakaan!

4

Tämä kaulakoru on suosikkini!!

Niin kaunis ja tyylikäs. Tämä on ollut kaulassani jumpassa, juhlassa, kyläillessä, ja useimmassa esittelyssä.

Saatavana myös kokonaan hopean väreissä.

Valitse suosikkisi.

Lähipäivinä avaan vihdoinkin sen verkkokaupan, 

mikäli haluat osallistua kilpailuun, tehtyäsi ostoksia verkkokaupassa, 

bongaa yhteystiedot välilehdeltä email-osoite,

ja lähetä minulle tilauksesi päivämäärä.

Kaikkien ensimmäisten kahden viikon aikana tilanneiden kesken arvon tuotteen!!

Tuotteen ilmoitan verkkokaupan auettua.

Muistathan, että esittelyn emäntänä saat 10% alennusta esittelyn myynnistä!!

Mikäli myynti esim. 500€ saat alennusta omasta tilauksestasi 50€!

Tai

Kerää tilaus (min. 300e) ja ota minuun yhteyttä, annan sinulle alennuksen!

Mikäli kauttasi joku ystäväsi järjestää esittelyn

saat lisäksi -30% alennusta/yksi tuote

(kaksi uutta esittelyä, saat alennusta 2x 30%/yksi tuote)!!

Energistä viikonloppua!!

NYT SE TAPAHTU!!!

Pikkuemäntä otti täällä Tampereella ne ensimmäiset askeleensa!! Jee :) 

Aikaisemmin on tullut ne neljä askelta, mutta nyt neiti käveli ihan pitemmän matkan!!

Hiljalleen alkaa vauva-aika olla lopullisesti ohi, niisk :'/ 

Aurinkoa alkaneelle viikolle!

Elo täällä vaihtelee:)

Odottelin uuden viikon alkua kieltämättä hieman jännittyneissä merkeissä.. Lauantai aamuna siivoilin yläkerran makuuhuoneita (lue: yritin epätoivoisesti järjestellä rähähdyspisteseen päässeitä lastenhuoneita). Sankari pyöri siinä sänkynsä ympärillä ja peittelinkin hänet kertaalleen uudelleen unille kun vaikutti niin väsyneelle. Sittenpä vihdoin ymmärsin mistä on kyse, kuumemittari esille.. lukemat 39.1! Ei ihme että oli uuvahtanut.

Sitten kiireesti ilmoittamaan ystäville joiden lapsosia odotimme jo kovasti leikkimään, että voi olla, ettei kannata tulla tautia hakemaan :( 

Eskarilainen itki silmät päästään, mutta vakuutin, että EE pääsee meille HETI kun mahdollista!

Illalla lohduttelin Eskarilaista viemällä hänet elokuviin.

Sankari ei paljon lohduttelua kaivannut. Kun kuumelääke alkoi vaikuttaa ja lämmöt laski 38.9, alkoivat autoleikit. Vain DVD-levyjen avulla sain paikoilleen asettumaan. Kuninkaalliset kävivät onneksi tuomassa joukon erilaisia mehuja pikkupotilaalle :)

Sunnuntain pidinkin koko lapsijoukon kotioloissa, varmuudenvuoksi. 

Meillä nimittäin olisi nyt reissu sinne Tampereelle serkkuni luo, ja nyt näyttääkin sille, että pääsemme lähtemään. Sankarin kuume jäi lauantaihin, vain pikkuemäntä nuhii.

Tällainen tuotos valmistui viikonloppuna Pikkuemännälle.
Päällä tosi kaunis, tunikamainen.
Hyvä minä!

Tampereen esittely ja rekrytointitilaisuuteen toivon runsasta osanottoa, eikun puskaradio soimaan!!

Eilen sain mukavan tilauksen taas lähtemään eteenpäin, tilailin vähän malleja samalla, kun nyt on päässyt käymään niin, että olen tässä viikkojen varrella jaellut lähes kaikki esittelytuotteeni eteenpäin, uusille omistajille :) Toivottavasti niistä on iloa!

Nyt taidan organisoida väen aterioimaan, ja sitten nokka kohti Tamperetta, toivottavasti muistetaan ottaa pulkka mukaan!

Ihanaa talvista viikkoa!! Mitäs jos kävisitte pulkkamäessä, minä laskin viime talvena pulkalla eräänä aamuna yöpaitasillani.. Pistäkää paremmaksi!! Tai jos ette, niin laskekaa edes yksi mäki toppatamineissanne :) Pliis..

Aika menee..

 Hei kaikki ihanaiset! Uusi viikko on jo puolivälinsä ylittänyt,
ja paljon on ehtinyt tapahtua :) 

Ensinnäkin; 

Ihanaa isäkuukautta lasteni isälle!!

Keskiviikkona minulla oli tämän viikon ensimmäinen esittely, ja siitä koottuja paloja Pidetyt esittelyt- välilehdellä.

Tänään torstaina klo 18.00 alkaen on Spa Hotel Casinolla Energetix treeniklubi, tervetuloa tutustumaan ansiomahdollisuuksiin!

Tässä yksi herkku tämän hetkisen Kaunis kiitos emännälle-lehtisen tarjonnasta!

Tänään sain viettää ihanaa aamupäivää yhdessä hyvän ystäväni kanssa. Meillä on ollut tämä meidän "suhde" vähän kadoksissa pari vuotta, mutta nyt taisimme löytää sen taas ja yhtä hyvä se on kuin ennenkin:) Aika vaan meinaa ajaa ohitse. Kumpikin luotsailemme omia perheitämme suuren maailman keskellä, teemme töitä, ja kun me vielä muutimme pois samasta talosta(   ;) mikä pahinta), on yhteisen ajan löytyminen ollut niiiin vaikeaa, ettemme ole oikeasti edes yrittäneet. Voiko laiskempia ihmislapsia ollakkaan?!

No, jos tässä nyt petraisi omaa sosiaalista verkostoaan, ja yrittäisi olla enemmän tekemisissä, enemmän yhdessä<3

Pikkuemäntä se ei ota askelia vieläkään. Arka tapaus, mutta kyllä se siitä. Kohta minuu väsyttää kun se kipittää pikkutöppösillään joka paikkaa, nykyistäkin nopeammin. 

Soitin miehelleni, että ystäväni vei Sankarin kerhoon, ei tarvitse isin lähteä viemään. Julistin kellahtavani itse päivänokosille, on nuo yöunet jääneet ihan olemattoman lyhyiksi viime aikoina. Mutta, tässä sitä ollaan. Ei siis nokosilla. Mitä minä aiemmin kirjoitinkaan niiden univelkojen kuittaantumisesta..

Ihanaa päivää sinulle!!

ps. Jälkimainintana lisään oman kokemukseni Magneeteista: Olen aloittanut kuntoilun ja käynyt jumpissa nyt jonkun aikaa. Viime maanantaina jätin kaikki magneettituotteet kotiin kun menin jumppaan, ja sieltä suoraan kampaajalle. Kampaajalla valittelin kuinka reiteni olivat aivan maitohapoilla! 

Eilen valmistautuessani esittelyyn, törmäsin itselleni uuteen asiaan: Magneetit nopeuttavat palautumista ja maitohappojen poistumista!!! Todentotta. Minulla on aina ollut jumpissa magneettikoruja tai vähintään tehosydän, eikä koskaan aiemmin mennyt lihakset maitohapoille. (Olin ollut aivan samassa jumpassa, eikä ollut edes taukoa edelliseen kertaan.) 

Siinäpä siis syy, miksi maanantaina jalkani menivät hapoille! 

Korut ei jää enää koskaan jumpasta tai kuntosalilta kotiin!!

Talvella niittää, mitä syksyllä kylvää?

 Lämpöiset terveiset mummolasta -lue: Kuninkaanlinnasta (tähän selvennystä myöhemmin)! Jokainen aamu on alkanut samoin kuin kotona; kulhollisella pakastemarjoja. Itsekerättyjä metsävadelmia, mustikoita, lakkoja (hilloja), mansikoita, herukoita, puolukoita. Kyllä oltiin ahkeria ja viisaita, kun hyödynnettiin luonnonantimet. Ei tarvitse syödä mustikkakapseleita ja puolukkapillereitä, saadaan ehtaa luomua. Ainoastaan mansikat on ostettu, paitsi täällä mumm... Kuninkaalassa(?).



Tässä viime syksyn satoa, suoraan luonnosta:)

 Eli, minun isäni, lasteni ukki, on Kuningas. Se johtuu siitä ylitsevuotavasta ihailusta jonka Eskarilainen on hänelle syntymästään saakka kohdistanut. Hän on valmis ottamaan Kuninkaan sukunimen, muuttamaan Kuninkaan luokse.. Kun Kuningas sitten kysyi, että koska hän on Kuninkaallinen, niin mitäs Eskarilaisen oma perhe sitten on. "No, he ovat palvelusväkeä." kuului selvä vastaus, olin valitettavasti kuulemassa. No, eipä kyllä, ei tässä olo kyllä prinsessallekkaan tunnu, tahi millekkään säätyläiselle. Ihan palvelusväkeä tosiaan ollaan, kotiorjia. Niinpä ovat kaikki vanhemmat:) Tosin, olen usein mieltänyt itseni yleiskoneeksi, enää ei tuo lypsyosasto toimi, mutta muuten kyllä.

The bottomline is: Oon tosi onnellinen, että lapsillani on hyvä sosiaalinen verkosto, ja ymmärrän isovanhempien arvokkuuden ja olen kiitollinen jokaisesta hetkestä, jonka he haluavat viettää lasteni kanssa!

Eilen ilmoitin meidät sinne risteilylle, koulutusta saamaan:) Tuntuu innostavalta tuo reissu.

Suuri kiitos ystävillemme avusta risteilyn suhteen.

He järjestivät meille kyyditsijän laivalle joka myös ottaa automme säilöön risteilyn ajaksi.

 Meillä kyllä on edessä niin tapahtumarikas kevät ja vuosi, että ihan innoissani odottelen kaikenkaikkiaan tulevia tapahtumia. Toivottavasti pakkanen paukkuu siedettävissä rajoissa ja pääsemme serkkuni perheen luo muutamaksi yöksi majailemaan.
Tarkoitus on pitää Tampereella keskiviikkona 25.02 Energetix info ilta. Joten jos on sillä suunnalla ansiomahdollisuuksista kiinnostuneita; Tervetuloa kuulemaan! Tarkempia tietoja saat mailaamalla yhteydenotto välilehden osoitteeseen.

Viikonlopun kevennys, jolle edelleen naureskelemme:

Eskarilainen selvitti yhtenä aamuna, että isi rakastui ensin äitiin. Ukki ehdotti, että mitä jos äiti olikin se joka rakastui ensin. Vastaus tuli kuin tykin suusta "Ei äiti olisi voinut olla niin tyhmä".

Meidän Eskarilainen,

suuren elämänkokemuksen omaava seitsen vuotias tyttö.

Siis, kunhan olette toipuneet järkytyksestä, sisäistäkää tämä tosiasia :

Naiset ei koskaan rakastu ensin!

Loppuun toivotan oikein ihanaa päivää kaikille arjen raskaan raatajille, kotona ja työssä. Ilonhetkiä ja onenntuulahduksia päiväänne!

Mutta ennenkaikkea:

Pikkuveli, minä rakastan sinua!

 

Nallepäivä

 Tulin juuri hetki sitten Eskarilaistani viemästä. Juon tässä lämmintä teetä, ja yritän sen avulla vähän itsekkin lämmetä. Olipahan taas aamu, täytyy sanoa. Toisaalta, kerrankin, ei ollut mitään ongelmaa heräämisessä (Eskarilaisella siis), ja olimme ovesta lähdössäkin juuri kellolleen oikeaan aikaan.. linja-autoasemalle.

 Eskarissa keksittiin kiva ajatus viettää Nalle-päivää tänään. Jokaisen oli määrä tuoda oma nalle, ja nallejen tarinoita ja kuulumisia vaihdetaan sitten päivän aikana. Vaan onko kellään Nallella sellaista tarinaa kuin meidän Eskarilaisen nallella on..

 Illalla, kun tulimme kotiin, Eskarilainen alkoi etsiä kiivaasti juuri sitä parasta nalleaan. Sitä nallea jonka hän sai ukilta ja mummilta ikävän helpottamiseen. 

Nallea ei löytynyt mistään. Muistelin, että se oli ollut viimeksi mukana ukin luona, joten ehkä se on jäänyt sinne.

Mitäpä muuta, kuin ukille soittamaan, ja siellähän se nalle köllötteli 40km:n päässä.

"Nyt ukki lähdet heti hurruuttamaan tänne sen nallen ja yöpuvun kanssa, menet sitten aamulla kotiin. Tai toinen vaihtoehto on, että tuot nallen eskarin pihaan puoli yhdeksäksi."

Ukki ei suostunut, Eskarilainen lykkäsi puhelimen minulle, ja syöksyi yläkertaan parkumaan entistä kovemmalla äänellä. Minä siinä sitten puhelimessa pähkäilin, että mitäs nyt pitäisi tehdä. Ehdin jo ääneti harkita, että lähden nallea yönselkään hakemaan. Ja sen olisin tehnyt, mutta keksin huomattavasti paremman idean: linja-auto.

Ukki siis vei nallen 6.55 lähtevään linja-autoon, soitti meille kun nalle oli matkalla, ja me olimme nallea vastassa, kun se saapui linja-autoasemalle 7.40.

Nalle matkusti nenä lasissa.

Eskarilainen kiipesi bussiin nallea hakemaan ja kuskia kiittämään. Hymy oli herkässä kaikilla paikalla olijoilla, vaikka posket olivatkin jäässä.

Lämmin kiitos linja-auton kuljettajalle, joka huolehdit Eskarilaisemme nallesta tänään!!

Nalle ja Eskarilainen ovat nyt työn touhussa, loppu hyvin kaikki hyvin. Tänään eskarimatkaan kului tunti (oikea matka olisi n.300m). 

<3 Mitäpä ei äiti -ja isovanhemmat- lapsen eteen tekisi<3

Kiitos siis myös lasteni isovanhemmille -omille vanhemmilleni!

"Teet huomaamattasi itsellesi kiireen.."

 Eilenpä sitten vilustutin itseni ja saivat Pikkuemännän pöpöt minustakin jonkinlaisen otteen. Eipä tämä nyt ole vielä kummoiseksi yltynyt -toivottavasti ei yllykkään. Lauantaina olen luvanut mennä kynttiläkutsuille, enkä haluaisi perua. Onneksi koko muu poppoo on terveenä, toki Pikkuemäntä vielä nuhii. Toivotaan että näillä mennään.

 Mies laittoi tosikivoja uutisia tänään töistä; Näyttää siltä että (hänen työvuorojensa puolesta ainakin) PÄÄSEN OSALLISTUMAAN ENERGETIX KOULUTUKSEEN MAALISKUUSSA!! Jee :) Ensi viikolla olisi myös koulutusta ihan täällä omassa kaupungissa, mutta minulla on juuri silloin esittely, joten en pääse osallistumaan. Huomenna olisi tarkoitus käydä auttelemassa yksi uusi aloittaja alkuun:) mukavaa puuhaa siis tiedossa.

Elämä onkin ollut taas melkoisen aikataulutettua tälläkin viikolla, mutta niinhän se on, ettei vierivä kivi sammaloidu. Tänään otin Sankarin kerhoreissulla oman Eskarilaiseni lisäksi kyytiin toisesta eskarista yhden tyssin ja päiväkodista toisen.. Luotsatessani Sankaria, Eskarilaista ja kahta lainalasta kohti kerhoa, minua suorastaan nauratti. Kyllä on kolmessa tirriäisessä aivan tarpeeksi työsarkaa minulle 24/7, vaikka lapset ovatkin ihania. Jos nyt tästäkin urakasta kunnialla selviää niin JES. On niin kätevää sitten ottaa lapsilainaa kavereilta, jos tuntuu ettei omassa sirkuksessa ole tarpeeksi pellejä ja trapetsitaiteilijoita :) Palautus tapahtuu yleensä kuitenkin saman vuorokauden sisällä.

 Oon kyllä niin super onnellinen, kun hyvät ystävät muuttaa vielä vähän lähemmäksi meitä! (Ja muuttopäiväkin sattuu sopivasti niin, että päästään auttamaan.) On sitten tytöillä ens vuonna yhteinen koulutie. Lupasin jo, että saavat tulla aina erikseen kysymättä päivän päätteeksi leikkimään. Jos on jotain muuta sovittua, niin se on sitten eri juttu, mutta niiiin ihanaa. Lapset ne vaan kasvaa, ja niin niiden pitääkin, aina on sitten uutta kivaa tiedossa. Tai voihan se olla näinkin, kuten hyvä ystävä sanoi "On se kyllä niin, kun lapset ovat pieniä, niin onhan niistä kovasti huolta ja murhetta. Toisaalta, kun ne kasvaa isoksi, niin onhan niistä sitten taas huolta ja murhetta"...

 Illalla kun ummistin silmäni, ajattelin, että elämä on taas palannut minulle tuttuihin uomiin. Jos illalla näyttää seuraava päivä iisille, niin kyllä aamu yhdeksään mennessä on tiukka aikataulu jo valmis. Ei se mitään, se on tällasta nyt. Toisaalta, jos sitä sitten osais ottaa ne vapaapäivätkin joskus.  Mies sanoo toisinaan "Kuolema kuittaa univelat" joten mikäs hätä tässä :)

Aurinkoisia ajatuksia <3

ps sain kuin sainkin nämä valmiiksi, nyt vaan pakettiin ja eteenpäin:)

Elämä voittaa

Ihanaa:) Minun pikkuemäntäni alkaa olla taas oma iloinen, komentelevainen itsensä. Eilen katselin ihmetellen kun pieni potilas asettautui lattialle imetystyynyn päälle rakas lampu kainalossaan ja nukahti. Kääräisin ihanan pehmoisen huovan uinujan päälle, ja ihmettelin. Kuinka voi olla ihmisen lapsi kaunis. Ja kuinka lasta voi rakastaa niin, ettei rakkaus rintaan mahdu. Pieni säälin kyynelkin taisi vierähtää poskelle pientä potilasta katsellessa. Nyt kuitenkin kuume selkeästi laskussa, ei kiivennyt yli 38 nukkumaan käydessä :)

Tuli mieleeni tässä viikon takainen pieni hellä hetki neljävuotiaan poitsuni kanssa. Lapset olivat jo nukkumassa ukin ja mummin luona, kun me vanhemmat vasta pääsimme perille. Sankari oli laitettu nukkumaan meidän petiin, ja minä kömmin viereen. Silittelin pienen pellavapääni paksua tukkaa ja tuumasin miehelleni, että vaikka kaverissa virtaa piisaa, ja vaikka "aina" saa olla jostain sanomassa, jopa muidenkin kanssa sankarimme edesottamuksista selvittelemässä. Ja vaikka välillä väsyttää, kun ei se tuhatkaan sanottua kertaa auta oppia perille asti löytämään, niin enpä tunne toista pientä poikaa, joka todella on niin hellä ja niin rakastava. Ja sanokoon kuka mitä tahansa, yhtään hetkeä en vaihtaisi pois, en hyvää, enkä huonompaakaan. Enkä mitään muuttaisi, enkä muuksi toivoisi. 

Koska silloin siinä ei olisi minun pieni sankaripoika -isopoika.

Viikonloppu hurahti pakkasta kauhistellessa, uunia lämmitellessä. Nytkin takassa leimuaa pesällinen miehen tekemiä halkoja. Pienen potilaan vointi oli tosiaan päällimmäisenä huolenaiheena. Siinä lomassa sain kuitenkin vihdoinkin siivottua vaatehuoneen ja löysin kuin löysinkin äitiyshousuja kahdelle eri odottajalle lahjoitettavaksi. 

Päivitin myös tuota käyttäjäkokemuksia välilehteä magneetti-tietoudella. Käykäähän kurkkaamassa, ja tosiaan, kommentteihin saa vapaasti omia kokemuksia laitella, sekä kysymyksiä.

Sukanneulontaan sain myös nipistettyä aikaa. Olisin halunnut näistä eskarilaiselleni polvisukat, mutta liian kapeat ovat varret. Purkamaan en ala koska jälki on niin hyvää, siispä yritän kutoa nämä pikapikaa valmiiksi (lue: tänä talvena) ja laitan menemään tupaantulijaislahjaksi eräälle pikkuneidille.

Kakkujahan minulta on kyselty, tai siis kuvia:) Myyntiin en näitä tee.

Tässä 10vee hääpäiväkakku rakkaalle ystävälle joka myös sukuun kuuluu.

Symboliikka piilee tällä kertaa kukissa..

Päästin tietysti sisäisen paakarin valloilleen tänäkin viikonlopuna, ja tulostakin syntyi; herkullisia perunarieskasia (joista riitti vain yhdelle iltapalalle..) sekä uusi tuttavuus, sitruunainen piiras, joka erehdyttävästi vaikuttaa juustokakulta, vaikkei siinä juustoa ole -uusi lempparini!

Säätiedotteen mukaan, huomenna pitäisi olla hiukan lauhempaa! Sitten kyllä tämän töllin pihassa ulkoillaan :) 

Oikein ihanaa alkavaa viikkoa sinulle <3 

Pakkaspäivän huomioita

  Ei tänäänkään puhetta ulkoilusta :/ äh. Vaan kyllä kaikkein eniten käy nyt tuo meidän pikkuemäntä sääliksi, on niin kovassa kuumeessa raukka. Silmät punaisina nyyhkytteli itsensä sylissäni uneen muutamaan otteeseen päivän aikana. Voi pientä kultaa. Kyllä sitä aina toivoo, ettei lasten tarviis sairastella, ne kun menee semmosiks surkurupuleiks kun ne on kipeenä. Kyllähän sitä tietysti vähän itsekkin menee, mutta aikuinen osaa aatella, että kyl tää tästä pian helpottaa. Lapsille kaikki on niiiin lopullista aina joka hetki =D

  Tänään illalla tein pikaisen kauppapyrähdyksen eskarilaiseni kanssa. Takas tullessa meitä vastaan käveli sellainen teini-ikäinen poika joka potkiskeli pientä lumikökköä edessään kuin se olisi ollut sählypallo tms. Sitten kun tultiin tarpeeksi lähelle, poika hylkäsi kökön nopeasti tien sivuun ja vilkaisi meitä hieman syrjäkarein. Jäin miettimään sitä.

  Onko niin, että jotkut ihmiset läpi elämänsä pelkäävät näyttävänsä toisista naurettavalta? Onko aina ajateltava, mitä toiset ajattelevat? Loputon kierre.. Onko se mahdotonta myöntää, että jokainen saa olla niinkuin on, ja jos joku haluaa mulkoilla, niin se on kyllä ihan sen mulkoilijan häpeä. Potkitaan reilusti kaikki lumikökköjä edellämme jollakin kävelyreissulla ens viikolla -kun taretaan!

 Lukasin tossa kaverini blogia -oli taas ilmestynyt niin somia käsityön taidonnäytteitä että! Siitä innostuneena päätin itsekkin esitellä muutaman tekeleeni.. 

 Elikkäs. Tässä ovat tytöille virkkaamani hattuset. Liian viluiset toki tälle säälle, mutta normaaliin talvikeliin oikein pätevät, varsinkin jos on kypis alla :)

     Ja tässä vasemman puoleisesta, eli yksivuotiaan, hatusta poimittu kukkakoriste. Hieman helmiä koristeena.

    Ja tässä puolestaan oikean puoleisen hatun, jonka tein eskarilaiselleni, kukat.

Vähän vastaavan hatun virkkailin itselleni, mutta kukkasomisteella. Anoppi ihastui siihen, joten koristelin hänelle hiukan eritavalla. Täytyy sanoa, että kylläpä tuntui mukavalta, kun anoppi PYYSI MINUA virkkaamaan hänelle hatun!! Kiitos Anoppi!

Ja tätä kuvaa en malttanut olla lisäämättä:) Tänään ne saapuivat, ihanat magneettisormukset, joita kuvassa kaksin kappalein. 

Oikein rentouttavaa viikonloppua kaikille, pysykää terveinä!

Opintiellä..

 Oppiminen se ei koskaan lopu. Tänään hakiessani eskarilaistamme mietin, kuinka monta kertaa olen eskarin alun jälkeen oikein taapertanut tuon matkan edestakaisin.. edestakaisin. No, ainakin se upea seikka tuohon reippailuun sisältyy, että aina puolet matkasta on hauskaa juttuseuraa!

  Kuten olette varmaan huomanneet, vaihtuu tämän blogin ulkoasu tiuhempaan kuin monella sukat ;) Tämä on tosiaan yhtä opettelua, ja paljon on vielä muutosta kaipaavaa.

  Välilehtiä olen nyt päässyt lisäilemään, ja myös niille voi omia kommentteja heitellä. Teealta sainkin jo mukavaa asiakaspalautetta. Yhteydenotto sivulle jättäkää hyvää harkintaa käyttäen omia yhteystietojanne. Innokkaita uusia emäntiä varten perustin oman sähköpostiosoitteen jonne voi turvallisesti tietojaan lähettää ja sopia esittelystä. Sitä kautta voi myös ottaa yhteyttä, mikäli haluaa tehdä irtotilauksen.

  Ansioille-sivulla kerron esitteljän työstä ja palkkauksesta, rohkeasti sitä siis tutkimaan.

  Kyllä tässä hiljalleen alkaa toivo voimistua pakkasen hiipumisesta! Nyt alkaa tämä sisälläolo riittää. Meidän pienin emäntä tuli eilen illalla kuumeeseen, joten nyt ei oikein pääse isompienkaan kanssa ulos. Naapurissa onneksi riittää kiinnostusta meidän lapsiin:) siellä ovat piipahdelleet ahkerasti ihmettelemässä kun ensin yhdestä huoneesta lähti pois tapetit, nyt se on maalattu ja pian lienee uuden tapiseerauksen aika. Lupasin mennä aamulla auttelemaan - vaikka vieläkin kärsin oman remontin jälkeisistä "ylimyrkytysoireista".

Yrittäkää keksiä kivaa pakkaspäiviinne ja pitäkää varpaat lämpiminä<3

Tervehdys!!

 Täällä aloittelee uusi bloggaaja :) Tervehdys kaikille ennestään tutuille ja uusille tuttavuuksille! Täällä vietetään ihanaa pakkaspäivää, virallisten tietojen mukaan pakkasta on kirpeät -29c hrrr... 

 Ihan aluksi lienee paikallaa selventää hieman Blogin nimeä..

 Pähkäilin tässä aikani koko bloggausta. Kysyinpä vähän vinkkejäkin nimeä varten. Kuitenkin, jälleen kerran, ihanimmat asiat löytyvät omasta arjesta. Tänä aamuna nimittäin,  poitsu löysi askartelua varten jemmaamani paksut pahvirullat, ja aikansa niihin huhuiltuaan hän sai neronleimauksen. Isi auttoi teippailemaan rullat pahvisen tuen kanssa toisiinsa ja niin syntyi kotitekoinen autorata johon kuuluu myös tyynyjä, kartonkikirjoja, pakkauksessaan oleva leikkimatto ja melamiininen ruokalautanen. Voi riemun päivää!!

 Tuossa nuo meidän ihanat pojat nyt sitten leikkivät tasaveroisina kaveruksina, kehitellen uusia linjoja ja kaaria rataan. Jo on suloista. Siitä siis nimi, KIKATUSTA, sillä kikatusta täällä tosiaankin taas kuuluu, ja iloisia kiljahduksia. Toivottavasti tuo riemu jatkuu edelleen, sitten sitä jaksaa taas ne myrskynpoikasetkin ;)

 ..ja tarkoitusta. 

 Ideana on kertoilla hieman omasta arjesta ja työstäni. Aloitin loppuvuodesta Energetix-magneettituotteiden esittelijänä ja aikomuksena on jakaa näin saamaani palautetta ja kokemuksia eteenpäin. 

 Kyllä miulla eilen vähän meinas suupielet nykiä ylöspäin kun tuli ohjeistusta sosiaalisesta mediasta ja siihen suhtautumisesta, just kun mie olin aatellu alkaa bloggaamaan :D jälleen ajantasaista neuvontaa!

 Jaa'a, nyt täällä kuuluu jo vähän kiljuntaakin, heräsi nimittäin aamunokosiltaan tämä meidän pikkuneiti. Se lienee nyt sen merkki, että on äidin aika jatkaa päivän touhuja ;)

Ihanaa pakkaspäivää kaikille <3