sunnuntai 5. toukokuuta 2013

Ompelukone laulaa

Viikon loppupuolella oli täällä Euro kankaassa -20%. Täytyihän se käydä vähän hamekankaita hakemassa. Entisiäkin kankaita lojui käyttämättöminä pussukassaan, joten ihan ensiksi piti saada ne pois alta.

Pussistahan löytyi mustaa velouria kolmeen pipoon.
Fuksiaa velouria ruusukkeisiin.
Pari mustaa suurta nappia.
Turkoosia fleeceä tähteen.
Aniliinia ja turkoosia trikoota vuoriksi.

Ensin esittelyssä Pikkuemännän pipo.
Tyttöjen pipoista tuli pitkän malliset, niin ne menee kivasti rutulleen niskaan. Idea näkyy paremmin Isotytön kuvissa, kun Pikkuemäntä ei nyt taas oikein suostunu yhteistyöhön. Se on aina pienestä kiinni tämän neidin suhteen..



Ruusukkeessa on vähän eroa tytöillä. Pikkuemännällä on tollanen pehmeen pyöree, ja Isotyttö sai hattuunsa reunalta ommellun ruusukkeen, siinä on vähän särmää.




Sankarimme hattu on normi. Ei mene poimuille tai mitään.


Tähti on rosoinen, kaksinkertainen.




Oli lapset taas niin onnellisia.
Isotyttö sanoi siinä vieressä piirrellessään, kun ompelin, että 
Oon niin onnellinen kun miulla on tuommonen äiti ja isi. Kellään ei oo parempia.

Huoh.

No tulokset on onnistuneita. Mutta sen kyllä auliisti tunnustan, että jokaisessa pipossa oli jossain vaiheessa purkamista. Kyllä osaan ola aika luupää kun en opi kerralle. Että kun oli jo kolmas SAMANLAINEN pipo menossa niin edelleen tuli moka!
Sitähän vois vaikka väsähtää tähän ainaiseen turimiseen;)

Eilen meillä alkoikin päivä railakkaasti kun olin juuri luotsaamassa lapsia kohti pihatalkoita, niin Sankari heittikin laatat osittain eteisen lattialle, ennenkuin ehdittiin oikeeseen paikkaan.
Ei siinä mitä. Ei menny ees matolle, mutta kun Pikkuemäntää tietysti kamalasti kiinnosti että mitä mitä, niin käveli sitten muutamaan kertaan yrjön yli ja siinä meni sitten se valkee mattokin.

Kun muita mahataudin oireita ei ollu niin aluksi epäilin uutta allergia lääkettä, jonka sivuvaikutuksissa pahoinvointi on mainittuna.
Sitten tuli se AHAA-elämys.
Eli musitin että maanantaina poitsuun pistettiin se eka mpr-piikki.

Isotyttö sai samat oireet 7vrk:n kuluttua kyseisestä piikistä ja oli kaupan päälle 3vrk 39-40c kuumeessa. Sankarille ei kuumetta nostanu, pikkiriikkinen lämpö on mutta ei muuta enää.

No, en tietysti voinu olla heti varma syystä, niin oli pakko paitsi tietysti skipata la menot, niin samoin tein myös sunnuntain. Itse kuulun siihen porukkaan joka ei halua hengittää samaa ilmaa ehkä mahatautisten kanssa, koska vihaan niin sydänjuuriani myöten tuota tautia. Joten jos on riski että meillä se olisi niin en sitten kyllä laske pesuettani ihmisten ilmoille.

Kyllä se nyt kuitenkin varmaan oli se mpr.
Iiihhanaa.
Sama varmaan aikanaan edessä Pikkuemännällä.
Iiihhanaa.



2 kommenttia:

  1. No voi! :( Toivotaan että se on se mpr. Olihan?? Hali. Ihanat pipot... :)

    VastaaPoista
  2. Voi tosiaan :/ kuudelta aamulla sain todeta ettei Sankarin oireilu johtunut mpr:stä. Sohvan pohjalla makaan ja taas menee päivä hukkaan. Itsehän naureskelin, että hyvä saada toinen wc valmiiksi ennen kuin mahatauti iskee. Iski kyllä tarkasti.

    VastaaPoista