Ulko-ovi on käynyt tosi tiuhaan. Nyt tosin tuntuu, että alkuun verrattuna, käydään harvemmin pihalla. Napakka EI on jo uponnut innokkaan pennun kalloon. Tänään ajattelin poiketa ostamaan pennuille tarkoitettuja koiranameja, joilla voisin vähän lisää vahvistaa tuota ulos tekemisen hienoutta.
Huomaa "pisulakanan" alta pilkottava pinkki tyyny. Ostin Pikkuemännälle aikoinaan tuollaista pinkkiä kumilakanaa sänkyä varten, mutta tuo on liian lerppua kestämään lakanan alla suorsaa, poikkarina.
Aika tavaran kaupitsee niin kävi nytkin, ja ennen hakureissua, ompelin tuosta kankaasta kaksi tyynyliinaa, joiden sisään pujottelin autotalliin säästetyt superlon levyt:)
Nyt on kuljetusboxissa patja joka ei joudu pisuvahindosta pesuun. Pintaputsaus riittää:D
Otsan piirto on somasti muotoutunut salamaksi..
Onhan tässä arjessa taas erilaista vauhtia ja tapahtumaa. Mutta oikeastaan tämä tuli nyt ihan hyvään saumaan. Pikkupentuaika on kuitenkin sitten tosi nopeasti ohi -onneksi. Odotan jo lenkkejä tuon vintiön kanssa.
Tosin hirmu hienohelma tuo tuntuu olevan. Se ei yhtään siedä tuulta ja varsinkaan sadetta.
Yyh miten kylmä ja märkä nurmikko.
Onhan tässä tämä muukin elämä.
Viikonlopuksi väännellään taas pari kakkua. Kotona on herkuteltu rommipullalla, omenapiirakalla, ja suklaaliköörikakulla.. Mutta nyt tehdään perinteinen kermakakku, ilman maitoa;)
Laittelen sitten kuvia tänne. Ihanaa syyspäivää, nyt me kipaistaan ulos.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti