Oli mukava leipoa iloisissa merkeissä, juhlistaen omien vanhempieni hääpäivää. Aamusta kävin kaupasta tarvikkeita, ja hetken pyörittelin valmiita koristekukkia. Harkitsin melkein vakavissanikin, mutta nappasin ne sitten takaisin hyllyyn ja tuumasin miehelle, että
Mitä ne nyt ajattelee kun kaikille muillekin teen itse ja jos nyt heille en viitsisi nähdä sitä vaivaa.
Ja niin palautuivat koristeet hyllylle. Eihän nyt toki omat vanhemmat olisi pahalla ajatelleet, kun eivät mitään osanneet varmaan odottaakaan, kun oli ylläri koko juttu. Mutta itselle oli ylivoimaista laittaa jotain valmista. Halusi nähdä vaivaa.
Toteutus on kohtuu kaukana alkuperäisideasta, mutta lopputulos on kiva.
Kuvissa kukkien kimmellys ei erotu, mutta sitä kyllä on ;)
Koristemaalaukset kuuluivat tähän. Ei olisi ollut mitään ilman niitä.
Tänään nappasin pikkuisen Hello Kitty hahmon tiskipöydältä ajelehtimasta ja annoin sen Pikkuemännälle. Vastaanotto oli sydämellisen ilahtunut. Muistutin vielä, ettei se saa joutua Iineksen suihin.
Seuraavassa hetkessä Pikkuemäntä halusi pelata kännykälläni. Kun en antanut, olivat seuraamukset hirmuiset..
Minä heitä teiät kaikki pois. Niin. Asun täällä yssinäni.
Kysyin, että kukas se sitten pyyhkisi pepun vessa käynnillä.
Joo, ukki ja Mummi hakee minut.
Ja kun tämä ei tuntunut äitiin tehoavan
Minä en enää akasta hiki oolia (Hello Kittya),
minä annan sen Iinesselle.
Kun ei aina tiedä, nauraisko vai itkiskö:)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti