..suklaarasia, koskaan ei tiedä mitä saa.
Vai miten se meni.
Nautitaanpa helteistä, pian ne loppuu. Omalta osalta nautiskelu ei nyt suju ihan niin kuin oli suunniteltu. Helteet ei paljon lohduta. Ärsyttää kun paita liimautuu ihoon. Inhottaa kun on jano koko ajan. En katsonut peliä illalla, ei olisi voinut vähempää kiinnostaa. En tiedä katsonko niitäå enää ollenkaan näiden kisojen osalta.
Ensimmäistä kertaa ärsyttää mennä töihin. Väsyttää, että on taas täyteen ohjelmaa tuupattu päivä. Ja sama rumba alkaa taas maanantaina, se jo itkettää jos alkaa ajatella.
Tämä negatiivinen energia kannattaneekin suunnata raivokkaasti kotitöiden parissa.
Ensimmäinen koneellinen talvitoppiksia pyörii jo..
Kuinka totta tuo miete sitten taas onkaan. Ja eikö juuri ne pettymykset ja epäonnistumiset elämässä, niiden kohtaaminen ja kestämisen taito, olekin yksi niistä kalleimmista läksyistä jotka haluaisi lapsilleen oikein opettaa. Ehkä tuon mietteen kautta niitä onkin helpompi käsitellä;)
Aurinkoista päivää,
hikoilkaa ja juokaa. Ensi viikolla kuulemma taas paleltaa:P
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti