Elämys

Pikkuemännän kanssa olimme lauantaina TiTi-Nallen konsertissa:

Hei Nallet,

LENNETÄÄN!

Alkuun kovat äänet ja valojen välke saivat Pikkuemännän puristamaan omaa Tiri-nalleaan sylissä, mutta puolivälissä jo pompittiin, ja huudettiin Riitan kysymyksiin että JOO!

Kotona odottikin sitten ikävämpi yllätys, kun Sankari oli alkanut sillä välin itkeskellä korvakipua. Ensin kävin ostamassa korviin tarkoitettuja puudutetippoja, mutta kun niistä huolimatta itku vain yltyi ja lämpöäkin oli, soitin päivystykseen ja haettiin resepti. Lääkäri oli sitä mieltä, että katsella pari päivää josko helpottaisi ilman antibiootteja, ja niin ollaan tehty, ja on helpottanut. Resepti menee ilmeisesti takkaan, toivottavasti. Ei ole korva ollut kipeä lauantai illan jälkeen, ja lämpökin ollut ihan matalaa.

Tällainen pieni flunssa, jäsensärky ja hieman karhea kurkku vaivaa suurinta osaa tästä perheestä. Eihän sitä voi ikuisesti välttää, hirmu hyvin ollaan terveinä oltukin:)

Viime viikolla päästiin nauttimaan liukurilla laskustakin.

Pikkuemäntä oppi liukurilla laskun tosi nopeasti. Eikä millään olisi halunnut lähteä sisälle syömään -joten oli tosi kivaa. Ainahan Pikkuemäntä on syömään valmis!

Tänäkin aamuna, vartti aamiaisen jälkeen alkoi jääkaapin oven nyhtäminen

rahkaa rahkaa.

Sankarin vauhti jätti jälkensä liukurimäessäkin.. astuttuaan liukurin päälle kaatui suoraan poskelleen kallioon, jonka päältä laskettiin, ja poski on ikävästi nyt ruvella. Vain ohuelti lumen peittämästä kalliosta tarttui sammalta pojan sieraimiin saakka, nauratti ja itketti. Ja sitten laskettiin taas. On se ihme homma, miten lapsilla peppu kestää tuommosta ryttyytystä. Ei minun istuinkyhmyt vaan kestä. Sattuu ja irvistyttää, kaipaa tyynyä väliin. 

Samahan se on konttailussakin. 

Konttailuleikit ne vaan loppuu aikanaan, koska polvet ei enää kestä.

Saimme lahjaksi tällaisia ihania sytykeruusuja joita eräs vapaa-ajan ohjaajaksi opiskeleva ystävämme oli valmistanut. Kauniita, mutta turhia -epäilin.

Kuitenkin käyttöön otettiin, eikä ole ikinä uunin sytytys ollut niiiin helppoa!! Säälittää nyt niitä käyttää, kun ovat niin kauniita, mutta toisaalta helppous viehättää;)

Paketista paljastui myös..

.. antajan mukaan ei käyttöön tarkoitettu, MUTTA;

Se sopii kuin tehtynä meidän uuniin. Aivan ihana, joten miksi emme sitä käyttäisi!!

Minulla on nyt kaksi tällaista ihanaa somiste sydäntä jotka olen saanut lahjaksi, ja jotka ovat paikkansa löytäneet sisustuksessa.

Mainoksia tuli jälleen iso pino postin mukana. Olen usein pohtinut, pitäisikö laittaa laatikkoon kielto mainos/ilmaisjakelulle.. Kuitenkin, joskus mainoksista löytyy jotain tarpeellista, tai hyviä tarjouksia, jos ne jaksaa selata.

Esimerkiksi viime viikolla sain 

Savon <3

Apteekki-mainoslehden.

Ihastuin jo aiemmin mainostamani kauneuspuodin myymiin MÁDARA ecocosmetics-sarjaan joista sain näytepaketteja tilaamieni shampoon ja hoitoaineen mukana. Todellisia täsmätuotteita omalle iholleni, hyvä hinta, luonnollinen alkuperä, eikä synteettisiä aineita jonka takaa Ecocert-sertifikaatti.

Näitä tuotteita saakin tuosta parin kilometrin pääsä! Olipa taas hyötyä mainoksesta!! Jee:)

Yksi kerrallaan alan näitä hankkia omaan kauneuskaappiini.

Anna! Anna!

kuuluu taustalta..

Anna meni pyykitupaan,

söi saippuaa ja halkes!

sanoo kuningas.

(Isotyttö oli kertonut tämän jutun Anna-nimiselle opettejalleen.. äh, kun se pitää sanoa sille joka sanoo anna, ei Annalle, ellei Anna sano koko ajan anna..)