perjantai 30. marraskuuta 2012

Se sattuu

I
Pikkuemännän kaksivuotis-neuvolaan kuului rokotus. 
Neuvolatädin hakiessa rokotustarvikkeita, selitin syliini käpertyneelle pienelle olennolle, että kohta sattuu, koska reiteen laitetaan neulalla hyvin tärkeää lääkettä.

Neuvolatädin palattua huoneeseen, Pikkuemäntä selitti tälle reippaasti, että jalkaan sattuu. Sitten pidettiin napakasti kiinni, ja piikki reiteen. Voi sitä surkeaa parkaisua, joka pääsi ilmoille, Pikkuemännän tajutessa, että se muuten oikeasti sattuu.
Mutta enemmän se sattui äitiin..

II
Sitkeä yskä on piinannut minua jo lähes kaksi viikkoa. Kun ääni normalisoitui, yskä tuli taloon. Tänään huomasin harmikseni, että kylkeni on kipeytynyt todella pahasti tämän köhimisen seurauksena.
Ja kun silti yskittää, ja se koskee niin vietävästi. 
Tässä päivän mittaan kylki on kipeytynyt niin paljon, että se jo haittaa olemista ja varsinkin tekemistä. 

Kipuilu jatkuu:
Aamuksi Pikkuemännälle nousi nimittäin korkeahko kuume, olo oli sen myötä kärttyinen, ja reiteen sattui. Äidin mielessä piileskelevät ajatukset kivusta ja särystä jotka pienelle ihmiselle tahallisesti tuli rokotteen vuoksi aiheutettua, sattuivat myös. Sattuivat äidin sydämeen.
Jämäkästi käytin itselohdutteluna faktaa, että rokotteesta on todellakin enemmän hyötyä kuin haittaa -pitkässä juoksussa. Ensi kesänä, jos vaikka sattuisi jostain löytymään pieneen käteen ruosteinen naula josta sitten se haava tulisi, ei tarvitse pohtia -Olikos se jäykkäkouristusrokote voimassa, vai ei?

Tästä huolimatta, kotityöt on tehtävä.
Päivään kuului yhtä jos toista puuhaa, mutta mukavaa oli kun ei tarvinnut tehdä mitään yksin. Kränä tuulestaan huolimatta, Pikkuemäntä oli nimittäin auliisti auttamasa ja kantamassa kortensa kekoon, perheemme pienimpänä jäsenenä.



Pyykin kuivamaan laitossa tämä neiti on aina ensimmäisenä ja innokkaimpana apurina äidilleen<3

Kunnollista harmin aihetta tähän päivään toi se, että tiskikoneemme teki lopullisen tiltin. Se on nyt siis ostettava, ja mitä pikemmin sen parempi. Tiskasin lasten nukkuman mentyä koneellisen tiskejä, jotka jäivät puolipestyiksi koneen hajottua, sekä tietysti pöydälle kertyneet astiat.
Jos jotain hyvää siitä haetaan, on se siinä, että nyt tuli tiskikaappi järjesteltyä, ja tavarat laitettua niiden todellisille paikoille tuosta kaapista.

Pidetään peukkuja, että Pikkuemäntä toipuu pian!!
Huomenna meidät on nimittäin kutsuttu toiminnallisille lelukutsuille, ja kyllä minuu harmittaa, jos ei Pikkuemäntä pääse sinne leikkimään..




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti