Kahellaan

Päätin viikonloppuna, että varaan tänään ajan lääkäriin, ellei vointi ole kohentunut. Olin jo valmis siirtämään lääkäriin menon tiistaille.. En ole omien asiotteni vuoksi kamalan herkkä lekurissa juoksemaan. Lapset vien kyllä, jos se minusta aiheelliselta tuntuu, mutta itse en sitten helposti mene. Eikä ole kyllä ollut tarvettakaan, viimeksi vissiin tapasin lääkärin Pikkuemännän syntymän jälkeen. Hyvä niin:)

Ystäväni sanoi, että tuohan on miesten asenne että kahellaan. Ehkä niin;) mutta kun onhan näitä nyt kaikkia flunssia, ja olen sen koulukunnan kannattaja oman terveyteni kyseessä ollen, että yskä lähtee lääkkeillä kahdessa viikossa, mutta ilman lääkkeitä se kestää 14 päivää.

Toki, lääkäriin pitää jokaisen mennä ihan oman harkinnan mukaan, ja sitten kans syödä lääkkeet jos sellaisiin on tarvetta.

Itse sain antibiootit ja vähän (muka) tujumpaa yskänlääkettä. Se oliskin hyvä, sais kyljet levätä kun ei tarviis yskähdellä. Sitten kotiin päästyäni luin netistä jonkun mielipiteen siitä, että keuhkoputkentulehdus (joka lievänä itselläni siis on) on virusperäinen, ja parantuu levossa itsestään 1-2 viikossa, eikä siten vaadi antibioottihoitoa. Toisaalta, se voi myös kehittyä keuhkokuumeeksi jolloin antibiootit taas on välttämättömät.

No, tohtorin arvoa ei itselläni edelleenkään ole, joten aloitin kuurin kiltisti. Vaikkakin täytyy myöntää, että oloni parani huomattavasti heti kun olin soittanut ja saanut ajan lääkärille. Että olisko tauti ollu sitten kuitenkin parempaan päin, tai jospa se säikähti ajatusta valkotakkisesta viisaasta ihmisestä joka nujertaisi sen koululääketieteen keinoin. Tauti parka, joutui lääkkein listityksi, vaikka oli varmaan jo laukkujaan pakkaamassa siirtyäkseen seuraavaan osoitteeseen..

No tänään, kun tulen esittelystä kotiin, aloitan sitten sairasloman, enkä tee mitään, lepään vain.